Arkisto.

Tässä säilytetään vanhoja tapahtumia ja artikkeleita myöhempää käyttöä varten.

---

Pertti Huovisen katsaus seuran kymmenvuotis taipaleelta.

Meidän sukuseuramme perustaminen ajoittuu 1990-luvun puolivälille, jolloin sukuseurojen perustaminen maassamme oli suhteellisen vilkasta. Aloitteen sukuseuran perustamisesta on julkituonut maisteri Sirkka Pusin Espoosta. Sirkka on ”täkäläisittäin” sanottuna Ohvosie eli Ohvon Iivanan tyttären tytär.

Vuonna 1995 hän oli tutkinut parin vuoden ajan suvun vaiheita ja historiaa. Kesällä 1993 kokoontui Iivanan ja Oksenien jälkeläisiä Hietajärvellä sukutapaamiseen. Näiden tapahtumien pohjalta Sirkalle kehittyi ajatus sukuseuran perustamisesta. Alustavien yhteydenottojen tuloksena asialla tuntui olevan myönteinen vastaanotto. Niinpä Sirkka päätti panna toimeksi ja laati seuraavansisältöisen kutsukirjeen sukulaisilleen:

Espoo 18.5.1995

Hyvä sukulainen!

Mieltäni on viimeisten parin vuoden aikana kiehtonut ajatus perustaa Huovisten sukuseura. Kimmokkeen tähän on antanut tutkimukseni, jonka avulla olen kaivautunut syvemmälle sukumme historiaan. Toisen hyvän kimmokkeen seuran perustamiselle antoi vuoden 1993 elokuussa järjestetty Hietajärven Oksenja (Senja) ja Iivana (Johannes) Huovisen jälkeläisten kokoontuminen yhteiseen kokoukseen. Tilaisuuteen saapui vajaa viisikymmentä suvun jäsentä ja mikä ilahduttavaa myös nuorisoa.
Sukuseura –ajatukselle olen saanut jo myönteistä palautusta sukumme jäsenten keskuudesta.
Sukumme on ollut monien kansantieteilijöiden kiinnostuksen kohteena aina 1800-luvulta lähtien. Nämä tutkijat huomasivat, että Kuivajärven ja Hietajärven karjalaisilla oli paljon arvokasta henkistä perinnettä, jonka he tallensivat jälkipolville.
Eikö meidänkin olisi aika kunnioittaa menneitä sukupolvia ja heidän muistoaan.
Sukuseura on laaja yhteisö, jonka jäseniä yhdistää syntyperä. Seuran tarkoitus on mm.
- vaalia suvun perinnettä
- elvyttää jo katoamassa oleva karjalainen kulttuuri ja karjalankieli
- edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsenten kesken.
Sukumme on tietoisesti lähtöisin 1760-luvulta kantavanhemmista Toarie ja Lari Huovisesta. Suvun laajuuden vuoksi ja osittain siksi, että suku on haarautunut osittain tavoittamattomiin rajan toiselle puolelle Venäjälle, ehdottaisin, että rajaisimme seuramme Hietajärven Huovisiin ja perustaisimme talollisen Timo Huovisen sukuseuran. Olihan Timo Hietajärven puoleisen suvun ”kantaisä”.
Tule sinäkin päättämään oman sukuseuran perustamisesta. Kokoonnumme yhteiseen sukukokoukseen heinäkuun toisena viikonloppuna (8.-9.7.1995) Kuivajärven proasnikkojen yhteydessä. Tarkempi ohjelma selviää myöhemmin.
Tiedota tapahtumasta oman perheesi keskuudessa
terveisin
Sirkka Pusin

Näin sitten Kuivajärven proasnikkojen yhteydessä 8.7.1995 kokoontui 27 sukulaista perustamaan sukuseuraa. Perustavan kokouksen pöytäkirja on päivätty 8.7.1995 Onttoni Miihkalin leirikeskuksessa. Kokouksessa puhetta johti Sirkka Pusin ja hänet valittiin myös perustettavan seuran puheenjohtajaksi. Seuran nimeksi päätettiin Timo Huovisen sukuseura. Ajatuksena oli silloin rajoittua vain Hietajärven Huovisiin. Ensimmäiseen hallitukseen tuli Sirkan lisäksi Minna Patronen sihteeriksi Suomussalmelta, Aino Junkkari Suomussalmelta, Jyrki Väisänen Vaajakoskelta. Hallituksen tehtäväksi tuli laatia seuralle säännöt mallisääntöjä hyväksi käyttäen. Päätettiin myös seuran viemisestä yhdistysrekisteriin. Tämä ei ole toteutunut vieläkään. Asia on ollut silloin tällöin esillä, mutta on katsottu vaivattomammaksi toimia ”villinä”. Asia on ehkä otettava harkintaan eri sukuseurojen ja keskusjärjestöjen yhteistyömahdollisuuksien vuoksi.

Hallitus laati säännöt ja ne hyväksyttiin vuoden 1997 sukukokouksessa Domnan Pirtillä. Näin hallituksen toimikaudeksi tuli kaksi vuotta. Vuoden 1996 tammikuussa seuralle avattiin pankkitili, joten valittavaksi tuli kokouksessa tilintarkastajat, joiksi valittiin Ritva Väisänen Oulusta ja Aino-Maija Mertanen Kuusamosta.

Kauden 1997-99 hallitukseen valittiin Sirkka Pusin puheenjohtaja, Martti Saavinen Helsingistä, Pentti Huovinen Suomussalmelta, Aino Junkkari Suomussalmelta, varajäseneksi Aija Niskanen Kuhmosta.

Vuoden 1999 sukukokous pidettiin taas proasnikkajuhlien yhteydessä Domnan Pirtillä. Tässä kokouksessa Jussi Huovinen ehdotti seuran nimen muuttamista Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraksi, joka tuli myös hyväksytyksi. Seuran hallitusta jouduttiin myös remontoimaan. Puheenjohtaja Sirkka pyysi eroa tehtävästä sairautensa takia. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin allekirjoittanut Pertti Huovinen Hyrynsalmelta, sihteeri-rahastonhoitajaksi Lauri Huovinen Kajaanista, Mauri Huovinen Muuramesta, Sirkka Pusin Espoosta ja varajäseneksi Martti Saavinen Helsingistä. Valittiin juhlatoimikunta ja Onnakko-lehden julkaisutoimikunta.

Uusi hallitus valtuutettiin valmistelemaan muistomerkin toteuttamista kantavanhempien muiston kunnioittamiseksi.

Muistomerkkiasia nousi hallituksen työskentelyssä keskeisimmäksi asiaksi seuraavien vuosien aikana. Samoin suunniteltiin erilaisia sukutunnuksia. Ensimmäinen oli rintamerkki eli pinssi. Väreinä tulivat olemaan karjalan värit, vihreä, punainen ja musta. Suvun tunnukseksi saatiin polku sammui –kirjasta Ranta-Miikkulan tekemä Osmon solmu.

Vuonna 2001 kokoonnuttiin jälleen Domnan Pirtille heinäkuun toisena viikonloppuna sukukokouksen merkeissä proasnikkajuhlien ”kylkiäisenä”. Hallituksen jäsenmäärää lisättiin yhdellä, eli varajäsenyys muutettiin varsinaiseksi jäsenyydeksi. Näin hallituksen jäsenmäärä nousi kuuteen. Hallitukseen tulivat valituiksi Pertti Huovinen pj., Mauri Huovinen rahastonhoitaja-sihteeri, Sirkka Pusin, Pentti Huovinen, Martti Saavinen ja uutena Anja Määttä Turusta.

Valittiin toimikunnat juhlia, Onnakko-lehteä ja muistomerkkiä varten. Jussi Huovinen esitti pystytettäväksi arkkitehti Arpa`d Sailon suunnitteleman rakennelman suvun muistomerkiksi. Asia päätettiin tutkia perustetun toimikunnan toimesta. valittiin sukuseuran isännäviirin väreiksi Karjalan värit. Viiriä on saatavana myös Suomen lipun väreissä.

Sukukyselyn tuloksen perusteella kokouspaikkana pidetään edelleen Domnan Pirtti. Sukuseuran pöytäliput luovutettiin kunniajäsenille Sirkka Pusinille ja Jussi Huoviselle.

6.10.2001 hallitus kokouksessaan päätti ryhtyä valmistelemaan muistomerkin rakentamista arkkitehti Arpa`d Sailon suunnitelman mukaisesti.

Vuosien 2001-2003 kaudella muistomerkki oli todellakin sukuseuran toiminnan tärkein kohde. Suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia myyntituotteita jäsenistölle varainhankintaan. Lähetettiin avustusanomuksia eri yhteisöille varojen saamiseksi. Lupauksia kyllä saatiin, mutta rahaa ei oikein kasaantunut.

Kevään 2003 aikana saatiin lupa-asiat kuntoon. Samoin saatiin Kainuun Ympäristökeskukselta lupaus rakentamisesta heidän toimestaan mikäli tarvittava rahoitus valtiolta saadaan. Ehtona oli, että muistomerkkiä ei voida pystyttää pelkästään suvun muistomerkkinä.

Vudoen 2003 heinäkuussa toisena viikonloppuna tuli sukurahvas taas runsaslukuisena Domnan Pirtille viettämään sukutapaamista ja –kokousta.

Kauden 2003-2005 hallitus pysyi entisellään, paitsi että Anja Määttä pyysi eroa ja hänen tilalleen valittiin Sirkka Komulainen Kuhmosta. Samoin valittiin entiset toimikunnan muutamin henkilövaihdoksin. Kainuun Ympäristökeskuksen ja sukuseuran välinen sopimus muistomerkin ns. katososan rakentamisesta allekirjoitettiin. Tämä kokous oli sikäli poikkeuksellinen, että se pidettiin perjantai-iltana. Iltaa jatkettiin ohjelman, vapaan seurustelun ja pienen iltapalan merkeissä.

Vuoden 2004 keväällä päästiin viimein muistomerkin pystyttämiseen. Kyläläisten lahjoittama puutavara kuljetettiin Ämmänsaareen, jossa varsinainen rakentaminen suoritettiin. Tähän ratkaisuun täytyi mennä, koska rakentajia ei lähempää löytynyt. Ämmänsaaressa pystytetty rakennelma purettiin ja kuljetettiin tänne tulevalle paikalleen ja koottiin uudelleen.

Sukuseuran toimesta on julkaistu lehteä nimeltä Onnakko koko seuran historian ajan. Itse asiassa ensimmäinen lehti ilmestyi jo kaksi vuotta ennen seuran perustamista. Edesmennyt sukulaisemme Leo Karttimo toimitti ensimmäisen Onnakon -93 Ohvosen suvun tapaamistilaisuuteen. Tähän asti lehti on ilmestynyt aina ennen sukukokousta, mutta tämä kerta on poikkeus. Nyt lehti ilmestyy kokouksen jälkeen. Lehden ilmestymisväli on siis kaksi vuotta. Lehden sisältö on ollut lähes sataprosenttisesti oman suvun käsialaa. juttuja murteella tai ilman, vanhoja ja uusia valokuvia, soakkunoita, tutkimusta, ajankohtaista asiaa jne.

Tämänkertaiseen Onnakkoon haluttiin juhlan ja juhlavuoden tapahtumista tuoreeltaan tietoa niille jäsenille, joilla ei ollut tilaisuutta tulla paikan päälle.

Jäsenmäärä on kasvanut perustavan kokouksen 27:stä nykyiseen noin 200 jäseneen. Paljon on varmasti vielä sukulaisia jäsenluettelon ulkopuolella. Kaikki eivät ole kiinnostuneita toiminnasta eikä ehkä kaikilla ole tietoa seuran olemassaolosta. Sukuseuratoiminnan tulee perustua tietenkin vapaaehtoisuuden pohjalle. Sanotaanhan ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Viekää kukin viestiä sukulaisille, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

Kun nyt olemme saaneet neljän vuoden ponnistelujen jälkeen komean muistomerkin valmiiksi, voimme alkaa miettiä uusia toiminnan kohteita. esimerkiksi retkiä ja matkoja niin kotimaahan kuin ulkomaille. Myös sukukokouksen pitopaikkaa ja aikaa voidaan ajatella muuankin ajankohtana.

Valitettavasti seuran perustaja, kunniajäsen Sirkka Pusin ei sairautensa vuoksi voinut saapua tilaisuuteen. Toivotaan Sirkalle voimia jaksaa eteenpäin ja saattaa valmiiksi tutkimustyönsä Huovisten suvusta.

Tässä läpileikkaus seuramme toiminnasta ensimmäisten kymmenen vuoden kaudelta. Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

---

Sirkka siirtyi tuonilmaisiin Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran kunniajäsen ja sukuneuvos, valtiotieteen maisteri Sirkka Pusin kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana Espoossa 20. joulukuuta. Sirkka oli sukuseuramme alkuvuosien puuhanainen ja asioita liikkeelle paneva voima. Hän ehdotti oman sukuseuran perustamista keväällä 1995. Sukuseuran siemen oli kylvetty jo kesällä 1993, kun liki 50 Oksenie ja Iivana Huovisen jälkeläistä tapasi toisensa Kuiva- ja Hietajärvellä. Sirkan haave toteutui. Onttoni Miihkalin leirikeskuksessa kokoontuneet suvun jäsenet päättivät 8.7.1995 sukuseuran perustamisesta. Hänet valittiin myös uuden seuran puheenjohtajaksi. Seuraan kuuluivat aluksi vain Hietajärven Huoviset. Kesän 1999 sukukokouksen kynnyksellä Sirkka Pusin nosti Onnakko-lehdessä esille toisen haaveensa: perustetaan toimikunta, joka selvittää, mitä mahdollisuuksia on saada Toarie Huoviselle muistomerkki. Niin lähtivät taas pyörät pyörimään, ja lopputulosta voimme ihailla Kuivajärven rannalla.

Kesän 1999 sukukokouksessa toiminta laajeni Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraksi. Sirkka jätti puheenjohtajan tehtävät sairautensa vuoksi. Työ sukuseuran hyväksi oli jatke Sirkan kiinnostukselle ja rakkaudelle omiin sukujuuriin. Hän haki ahkerasti tietoa omalta suvultaan Suomessa ja rajantakaisissa karjalaiskylissä. Monta matkaa tarvittiin arkistojen äärelle Petroskoihin, Helsinkiin, Mikkeliin ja Ouluun. Vaikka intoa ja paloa kahlitsi pitkäaikainen sairaus raskaine hoitoineen, Sirkka ehti saada paljon aikaan ja suvulle avautui kiehtovia sivuja esi-isien ja äitien vaiheista. Sirkan esimerkki kannustakoon ja velvoittakoon meitä vaalimaan omia juuriamme ja kulttuuriamme - kunnioittamaan heitä, jotka olivat ennen meitä. Ella Karttimo

 

KUIVAJÄRVEN XXVIII PROASNIKKA

JA SEURAN 10-VUOTISJUHLAN PÄIVÄJUHLA KUIVAJÄRVEN LAVALLA.

Sunnuntaina 10.07-05 klo 13.00 rantalavalla alkaneessa päiväjuhlassa esiintyi suvun omia taiteilijoita, ainoa ulkopuolinen, lasten Hepokatti- ryhmä, toi pirteällä esityksellään terveiset rajan takaa!

Takkulan Anni juonti päivän tapahtuman jonka ohjelma oli seuraava:

- musiikkia Euroset-yhtye
- avaussanat ja musiikkia Jussi Huovinen
- ortodoksisen kirkon tervehdys papisto
- sukuseuran historiikki Pertti Huovinen
- musiikkia, laulua Satu ja Matti Puurtinen
- kylien elämää, esitelmä Heikki Rytkölä
- tanssia, laulua Hepokatti-ryhmä
- Jussin sävellyksiä Euroset-yhtye
- seuralle tulevia tervehdyksiä Suomussalmen kunta ym.
- musiikkia Pekka Jauhonen
- päätössanat Anni Takkula
- Kuivajärven vesien laulu esiintyjät ja yleisö

Kiitokset kaikille esiintyjille sekä mahtavalle yleisölle!

Kesäkuun ”STARINOISTA” saatte tarkemmat tiedot viikonlopun ohjelmasta.

 

Suomen viimeisin runonlaulaja täyttää 80 vuotta!
Jussi Huovinen syntyi Suomussalmen Hietajärven kylässä 2. huhtikuuta 1924. Kaiken muun ohella hän viljeli pientä kotitilaansa eläkeikäänsä asti.
Nykyään Jussi elelee Hietajärven kylällä ja on Suomessa viimeinen elossa oleva vienalainen runonlaulaja. Hän on saanut ansioistaan perinnetaitajana mm. Kalevalaseuran ja Karjalaisen kulttuurin Edistämissäätiön tunnustuspalkinnot, sekä 2003 keväällä Suomen kulttuurirahasto palkitsi Jussin mitalilla.

”Kantamuammon sananjälki se jäi Kalevalaan. Siitä mie olen ylpie, vaikka muuten tunnen olevani tämmäni vähäpätäni maamoukka” tuumailee Jussi!

Jussi Huovinen eli Toarien Timon Ohvon Iivanan Jussi on elänyt elämänsä Suomussalmen kunnan Hietajärven kylässä, joka on yksi Suomen puolella olevista kolmesta vienalaisen kulttuuripiirin kylästä.
Hän on myös säilyttänut edeltävien sukupolvien ja elinpiirinsä perinteitä. Kotikielenään Jussi puhuu vienan murretta ja hallitsee suuren määrän vanhemmilta polvilta suullisesti perimiään runoja, loitsuja, lauluja ja satuja – starinoita!

”Tuatto oli kansanmusikka ja hyvä starinansanoja. Hyvin päin hän ajatteli kaiken. Muammo se lauloi aina, kun tikutti tai kesräsi ja silloinki kun hellan luona hämmensi” muisteli Jussi!

Jussin taidot eivät ole rajoittuneen tietohuisiin, vaan hän on myös käsistään taitava. Hänen kädenjälki näkyy Hietajärven ja Kuivajärven kylien taloissa sekä ortodoksisen rukoushuoneen eli tsasounan tuulilaudoissa sekä muissa koristeluissa. Hän on myös valmistanut kylien matkamiehen ristin sekä rajaviivalla sijaitsevan vanhan kalmismaan muistoristin pakoniekoille. Kiinnostus luontoon ja musiikkiin on tehnyt Jussista kansanpelimannin ja perinteentaitajan. Hän on tallentanut oma-aloitteisesti perinnetietoa ja lähettänyt SKS:n Kansanrunousarkistoon lukemattomia käsin kirjoittamiaan vihkoja. Viimeisten vuosikymmenten aikana hän on antanut niin perinteen- kuin kansanmusiikintutkijoillekin korvaamattoman arvokasta tietoa.

”Tuolta luonnostahan se tulou minun inspiraatio. Aina muistan, miten tuatto sano kevähe´llä: -Kohta siula starinansanojat tulou, kuuntele sie heitä- Niin opetti milma muuttolintuja kuuntelemah” kertoili Jussi!

Viululla, hanurilla ja omatekoisella kanteleella Jussi on esittänyt monissa tilaisuuksissa perinnemusiikkia ja omia sävllyksiäänkin.

Toimikunta lopetettu muistomerkin valmistuttua vuonna 2005.