Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran kunniajäseneksi on kutsuttu Ella Karttimo, Yrjö Väisänen, Pekka Jauhonen sekä Markus Huovinen. Edellä mainitut henkilöt ovat kehittäneet aktiivisesti ja ansiokkaasti sukuseuran edustamia tutkimisaloja ja tarkoitusperiä.
Sukuseuran huomionosoituksena heille luovutettiin kunniakirjat ja pöytästantardit 20 vuotisjuhla tapaamisessa.

Perjantai 10.7.2015

Muistopalvelus Lapinsärkän kalmistolla Kuhmon Rimmillä

Pekka Jauhonen ja Ari Huovinen laulattivat Perinneillassa

Tupa on täynnä

Illan nuorimmat esiintyjät.

Mestaripelimanni Jussi Huovinen.

Mikko Huovinen laulaa Kalevalaa vienankarjalaksi.

Vilho Huovinen soittaa haitaria.

Lauantai 11.7.2015

Mato-ongintakilpailun tuomari ja promoottori Martti Saavinen.

Onginnassa miesten sarjan voittaja Ari Huovinen (keskellä).

”Karjalani rahvas soittaut ta laulau” suvun Muistomerkillä

Muistopalvelus Kuikkaniemen kalmistolla

Sunnuntai 12.7.2015

Ristisaatto Pyhän Nikolaoksen tsanounalta vedenpyhitykseen

KP metropoliitta Elia vihmoo pyhitetyllä vedellä proasniekkarahvasta

”Tulkoa terveh! toivottaa vienalainen runonlaulaja, mestaripelimanni Jussi Huovinen

Irene Rutonen tervehtii päiväjuhlarahvasta ämmönsä 50 vuotta sitten Kuivajärven proasniekassa esittämällä itkuvirrellä

KP Oulun metropoliitta Elia

Karjalan sivistysseura ry:n jäsen Kai Peksujeff tuo juhlatervehdyksen sekä lahjoittaa ”Kalevala -teoksen vienankarjalaksi” 20 v juhlivalle sukuseuralle kirjan vastaan ottaa puheenjohtaja Markus Huovinen

Laura Huovisen kantaesitys itse sanoittamasta ja säveltämästään Kuivajärven valssista siivitti sukuseuran uudelle vuosikymmenelle

Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran 20-vuotishistoriikki

Ajatus sukuseuran perustamisesta herää

Elokuun alkupäivinä 1993 Kuivajärvellä pidetyn proasniekan yhteydessä kokoontui Hietajärven Oksenia ja Iivana Huovisen jälkeläisiä vapaamuotoiseen sukulaistapaamiseen.
Hankkeen voimahahmoina olivat Sirkka Pusin, Leo Karttimo ja Ella Karttimo, joiden aikaansaama ”Onnakko” eli ”Oksenia ja Iivana Huovisen suvun äänenkannattaja” kutsui joukon sukulaisia paikalle.

Näin kirjoitti Sirkka Pusin sukulaisilleen 18.5.1995.

” Hyvä sukulainen!
Mieltäni on viimeisten parin vuoden aikana kiehtonut ajatus perustaa Huovisten sukuseura. Kimmokkeen tähän on antanut tutkimukseni, jonka avulla olen kaivautunut syvemmälle sukumme historiaan. Toisen hyvän kimmokkeen seuran perustamiselle antoi vuoden 1993 elokuun alussa järjestetty Hietajärven Oksenja (Senja) ja Iivana (Johannes) Huovisen jälkeläisten kokoontuminen yhteiseen kokoukseen. Tilaisuuteen saapui vajaa 50 viisikymmentä suvun jäsentä ja mikä ilahduttavaa myös nuorisoa. Sukuseura-ajatukselle olen saanut jo myönteistä palautetta sukumme jäsenten keskuudessa.
Sukumme on ollut monien kansantieteilijöiden kiinnostuksen kohteena aina 1800-luvulta lähtien. Nämä tutkijat huomasivat, että Kuivajärven ja Hietajärven Karjalaisilla oli paljon arvokasta henkistä perinnettä, jonka he tallensivat jälkipolville..
Eikö meidänkin olisi aika kunnioittaa menneitä sukupolvia ja heidän muistoaan.
Sukuseura on laaja yhteisö, jonka jäseniä yhdistää syntyperä. Seuran tarkoitus on mm.
– vaalia suvun perinnettä
– elvyttää jo katoamassa oleva karjalainen kulttuuri ja karjalankieli
– edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsenten kesken
Sukumme on tietoisesti lähtöisin 1760-luvulta kantavanhemmista Toarie ja Lari Huovinen. Suvun laajuuden vuoksi ja osittain siksi, että suku on haarautunut osittain tavoittamattomiin rajan toiselle puolelle Venäjälle, ehdottaisin, että rajaisimme seuramme Hietajärven Huovisiin ja perustaisimme talollisen Timo Huovisen sukuseuran. Olihan Timo Hietajärven puoleisen suvun ”kantaisä”. Tule sinäkin päättämään oman sukuseuran perustamisesta. Kokoonnumme yhteiseen sukukokoukseen heinäkuun toisena viikonloppuna Kuivajärven proasniekkojen yhteydessä. Tarkempi ohjelma selviää myöhemmin.
Tiedota tapahtumasta oman perheesi keskuudessa”.

Sukukokouksia ja niiden päätöksiä

8.7.1995 pidettiin sukuseuran perustava kokous Kuivajärvellä Onttoni Miihkalin leirikeskuksessa. Kokoukseen osallistui 27 suvun jäsentä. Sukuseuran nimeksi päätettiin Timo Huovisen Sukuseura ja sen puheenjohtajaksi valittiin Larin Timon Ohvon Iivanan Annin Sirkka eli Sirkka Pusin Helsingistä.
Sukuseuralle laadittavat säännöt jätettiin hallituksen valmisteltaviksi ja ne vahvistettiin 1997 sukukokouksessa Domnan pirtillä. Sääntöjen mukaan hallituksen toimikaudeksi tuli kaksi vuotta ja sukukokous pidetään joka toinen vuosi Kuivajärven proasniekan yhteydessä

Vuonna 1999 sukukokous pidettiin edelleen proasniekkajuhlien yhteydessä Domnan Pirtillä. Kokouksessa Jussi Huovinen esitti seuran nimen muuttamista Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraksi. Esitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja Sirkka pyysi eroa tehtävästä sairauteensa vedoten. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Larin Timon Nihvon Ortjon Mikon Pertti eli Pertti Huovinen Hyrynsalmelta. Sukutunnukseksi otettiin Pertti Virtarannan ”Polku sammui”-kirjassa oleva Ranta-Miikkulan tekemä Osmon solmu. Tätä tunnusta päätettiin käyttää suvun logoissa, merkeissä, viireissä, lipuissa ja koruissa. Muistomerkki asia nousi hallituksen työskentelyssä keskeiseksi seuraavien vuosien aikana.

Muistomerkki

Vuonna 1999 heräsi ajatus Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran muistomerkin aikaansaamiseksi suvun kantavanhempien muiston vaalimiseksi ja kunnioittamiseksi. Ensimmäisenä suunnitelmana oli tekstilaatalla varustetun luonnonkiven pystyttäminen Hietajärven rantaan. Sukukokouksessa 2001 Jussi Huovinen esitteli Arpa`d Sailon muistomerkkisuunnitelman ja ehdotti sen pystyttämistä Hietajärven rannalle. Suunniteltu paikka osoittautui kuitenkin liian ahtaaksi rakennelmalle ja nykyinen paikka saatiin Pentti Huovisen Suomussalmen kunnalta vuoraamalle tontille Kuivajärven rannalle.

Vuoden 2003 vuosikokous hyväksyi sukuseuran ja Kainuun ympäristökeskuksen välisen sopimuksen muistomerkin katososan rakentamiseksi. Hankkeen ajatusta laajennettiin lisäämällä muistolaattaan teksti:” Muistomerkki kylien asutuksen, kylien runonlaulajien, Vienalaisen kulttuurin ja rakennusperinteen kunnioittamiseksi.” Rakentaminen aloitettiin 2004 ympäristökeskuksen saatua rahoituksen hankkeelle. Rakentaminen tapahtui Ämmänsaaressa kyläläisten lahjoittamasta puutavarasta. Rakennelma purettiin ja pystytettiin nykyiselle paikalle kesän ja syksyn aikana. Kainuun ympäristö keskus luovutti 22.11.2004 rakennelman sukuseuralle

Vuonna 2005 vietetyn sukuseuramme 10-vuotisjuhlan yhteydessä vihittiin Toarie ja Lari Huovisen muistomerkki. Vihkimisen suorittivat 9.7.2005 Oulun metropoliitta Panteleimon ja pastori Helge Itkonen. Vuonna 2009 Kuivajärven proasniekan alla sai seuramme muistomerkki kauan kaipaamansa päätöksen – siivet suojakseen.

Vuoden 2007 sukukokous pidettiin kokeiluluotoisesti Kuhmossa. Seuran puheenjohtaja Pertti luopui tehtävästä ja luovutti puheenjohtajan nuijan Larin Timon Joakon Kostjan Mikon Maurille eli Mauri Huoviselle Vantaalta.

Kauden 2007-2009 toimintasuunnitelmaan merkittiin mm.” Polku sammui” kirjan lisätilaus, ” Onnakko-lehden” ja tiedottamisen kehittäminen sekä edesmenneen Sirkka Pusinin työn jatkaminen sukututkimuksen ja sukuselvitysten teossa.

Vuonna 2011 Mauri luopui puheenjohtajan tehtävästä ja hänen seuraajakseen valittiin Larin Iivanan Iknatan Miikkulan Johanneksen Mikon Markus eli Markus Huovinen Kauhavalta.

Yhteydenpito jäsenistöön

Seuramme perustamiseen kutsui vuonna 1993 Oksenia ja Iivana Huovisen suvun äänenkannattaja Onnakko. Sen jälkeen vuosina 1995-2008 ilmestyneet 8 ”Onnakkoa” julkaistiin aina vuosikokouksen jälkeen. Tulevaisuuden tapahtumista ja suunnitelmista tiedotettiin jäsenkirjeillä. Tiedotuslehti ” Starinat” alkoi ilmestyä vuonna 2003 mustavalkoisena monisteena . Vuonna 2009 katsottiin Onnakko-lehden tekeminen kustannussyistä ylivoimaiseksi ja siitä alkaen on ”Starinoita” toimitettu 2-3 kertaa vuodessa julkaistuna värillisenä korkeatasoisena lehtenä, missä tiedotteiden lisäksi julkaistaan jäsenten kirjoituksia ja valokuvia.

Tällä hetkellä yhteydenpitoa jäsenistöön ja tiedottamista myös ulospäin palvelevat myös vuonna 2003 Suomen ensimmäisenä sukuseurana aikaansaamamme kotisivut sekä viime aikoina seuran face-book. Jäsenistömme on kahdessakymmenessä vuodessa kasvanut 27 henkilöstä 359 henkilöön.

Sukututkimus

Sukumme on ollut 1800-luvulta alkaen monien kansantieteilijöiden kiinnostuksen kohteena. He tallensivat Hietajärven, Kuivajärven ja Rimmin kylien asukkailta paljon vienankarjalaista arvokasta henkistä perinnettä sekä myös henkilöhistoriaa.
Pertti Virtarannan tutkimukset 1950-luvulla ja hänen julkaisemat kirjansa ”Polku sammui” ja ”Vienan kansa muistelee” ovat mitä parhaimmat lähdeteokset sukumme vaiheista ja henkilöistä. Historiallista lisätietoa suvun vaiheista ja elämästä vienalaiskylissä antaa Heikki Rytkölän teos ”Karjala Kainuussa”.

Seuramme perustaja Sirkka Pusin tutki useiden vuosien ajan sukuumme kuuluvien henkilöiden tietoja sekä Suomen, että Venäjän arkistoista. Hänen tutkimustuloksensa ovat taltioituina seuramme arkistossa julkaisemattomina paperikoosteina. Hänen työtään tutkijana on jatkanut vuodesta 2007 alkaen Yrjö Väisänen. Henkilötietoja suvun jäsenistä on tutkittu Suomen ortodoksisten ja luterilaisten seurakuntien tietokannoista sekä saatu suvun jäseniltä. Nämä tiedot on tallennettu Atk-Luhtasaaren ”Sukujutut”-ohjelmalla henkilötietolain mukaiseen sukututkimusrekisteriimme. Se sisältää tällä hetkellä 2031 sukuun kuuluvan henkilötiedot. Suvun jäsenille on annettu heidän pyynnöstään rekisterissä olevat omat ja esivanhempien tiedot.

Proasniekat

Joka toinen vuosi järjestettävän Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran vuosikokouksen yhteydessä on seuramme kantanut päävastuun kylien proasniekkajuhlien ohjelmien järjestelyissä. Perinteiden säilymisen ja ylläpitämisen vuoksi kokousten pitopaikoiksi ovat vakiintuneet Kuivajärvi ja Hietajärvi.

Julkaisutoiminta

Vienankarjalaisen perinteen vaalimiseksi on sukuseuramme hankkinut oikeudet Pertti Virtarannan ”Polku sammui” ja sekä Götha Rannikon ”Paastoa ja pitoa” kirjojen lisäpainoksiin ja myyntiin. Tämä sukumme perinteen vaaliminen jatkui vuonna 2014 julkaisemalla Pertti Virtarannan ”Vienan kansa muistelee”-teos.

Yhteistoiminta / toimintaamme tukeneet järjestöt ja henkilöt

Toarie ja Lari Huovisen sukuseura esittää parhaat kiitoksensa yhteistoiminnasta ja saamastaan tuesta seuraaville yksityisille henkilöille : Pertti Virtarannan perikunta, Heikki Rytkölä, Götha Rannikko, Raija Kianto, Alli Risberg, Arpad Sailo sekä lukuisa joukko muita yksityisiä henkilöitä. Eri järjestöistä seuramme esittää kiitoksensa Suomussalmen kunnalle,Oulun ortodoksiselle hiippakunnalle, Kajaanin ortodoksiselle seurakunnalle, Karjalan sivistysseuralle, Vuokkiniemi-seuralle sekä Kainuun ympäristökeskukselle sekä muille toimintaamme tukeneille yhteisöille.

Palkitsemiset

Sukuseuramme on muistanut jäseniään seuran eteen tehdystä työstä nimeämällä sukuneuvoksiksi Sirkka Pusinin ja Jussi Huovisen, kunniapuheenjohtajaksi Pertti Huovisen ja kunniajäseniksi Pentti Huovisen, Martti Saavisen, Mauri Huovisen ja Anni Takkulan. Lisäksi erikoismaininnan ansioistaan ovat saaneet Ella Karttimo ja Matti Kontio sekä työpanoksestaan Asko Kaipainen ja Tapio Huovinen.

Lopuksi

Sukuseuramme toiminnan päämääränä on kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana ollut eri tahoilla vaikuttaa vienankarjalaisen ja ortodoksisen perinteen säilymiseen. Tätä työtä on tehty sukuseurana sekä yksityisinä seuran jäseninä. Kuluneista vuosikymmenistä ensimmäistä voidaan luonnehtia sukututkimuksen kaudeksi, toista perinteen vaalimisen ja tutustumisen kaudeksi ja alkavalla kaudella panostamme edellä mainittujen seikkojen lisäksi yhteenkuuluvaisuuteen sekä vienalaisen runon ja laulun vaalimiseen.

Kuivajärvellä 12.7.2015
Larin Timon Ohvon Iivanan Iron Yrjö eli
Yrjö Väisänen