Säännöt

Voimassa olevat säännöt: 21.12.2020 hyväksytty ja tarkastettu PRH

Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran säännöt

  1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Toarie ja Lari Huovisen sukuseura ry. Kotipaikka on Suomussalmi.

  1. Tarkoitus ja toimintamuodot

Sukuseuran tarkoituksena selvittää Toarie ja Lari Huovisen suvun vaiheita ja historiaa, vaalia niihin liittyviä perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä tehdä sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistää kotiseututyötä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura mahdollisuuksiensa mukaan

  • järjestää sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita niihin verrattavia tilaisuuksia,
  • suorittaa ja tukee suku- ja henkilöhistoriallista tutkimustoimintaa,
  • kerää ja arkistoi sukua/sukuja koskevaa tietoutta sekä jakaa tutkimus- ja perinnetietoa,
  • harjoittaa seuran tarkoituksen toteuttamista edistävää julkaisutoimintaa,
  • toteuttaa yhteistyötä sukututkimus-, kotiseutu-, kaupunki- ja kyläyhdistysten sekä muiden tarpeellisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa.

Toimintansa tukemiseksi sukuseura voi ottaa vastaan testamentattua ja lahjoitettua omaisuutta sekä avustuksia, perustaa sukututkimus- ja muita rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

Seura ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä sen tarkoituksena ole taloudellisen hyödyn tai voiton tuottaminen jäsenilleen.

  1. Jäsenet

Sukuseuran jäseneksi hyväksytään jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai tämän puoliso. Seuran jäseniä voivat olla myös ulkomailla asuvat suvun jäsenet. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy seuran hallitus. Seuran hallitus voi nimittää kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi henkilön, joka on huomattavasti edistänyt tai tukenut sukuseuran toimintaa.

Seuran jäsenen alle 18-vuotiaat lapset hyväksytään seuraan nuorisojäseninä.

  1. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta sukuseuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen sukuseurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut sitä tai ei enää täytä laissa taikka sukuseuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

  1. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatus jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun päättää varsinainen sukukokous.

Seuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta korkean iän, sairauden tai muun syyn aiheuttaman maksukyvyn heikentymisen perusteella.

Sukuseuran jäsen voidaan hyväksyä myös ainaisjäseneksi, jonka jäsenmaksun suuruuden päättää seuran hallitus.

Ainaisjäsenmaksu on 15 kertaa kulloinkin voimassa olevan jäsenmaksun suuruinen.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksuja.

Seuran alle 18-vuotias nuorisojäsen ei suorita jäsenmaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta seuran kokouksissa.

  1. Hallitus

Sukuseuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on sukukokouksen välinen aika, 2 vuotta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä voi perustaa tarpeellisia toimikuntia tai neuvoa-antavia elimiä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kun katsotaan siihen olevan aihetta tai kun vähintään 2 hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi sen jäsentä on paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Seuran hallitus pitää sukuseuran jäsenluetteloa.

  1. Sukuseuran nimen kirjoittaminen

Sukuseuran nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja kaksi aina yhdessä. Hallitus voi määrätä sukuseuran nimen kirjoittamiseen myös toimihenkilön yksin.

  1. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätökset tarvittavine asiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajan tarkastettavaksi viimeistään seuraavan maaliskuun aikana. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään seuraavan toukokuun kuluessa hallitukselle.

  1. Sukuseuran kokoukset

Sukuseuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai sukukokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Seuran vuosikokouksena on varsinainen sukukokous, joka pidetään joka toinen vuosi hallituksen määräämänä päivänä kesäkuukausien (kesä-elokuu) aikana.

Ylimääräinen sukukokous pidetään, kun seuran sukukokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/10 seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Seuran sukukokouksessa on jokaisella edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä 1 ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Sukukokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

  1. Sukuseuran kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava sukuseuran kokoukset koolle viimeistään 30 vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, seuran ilmestyvässä seuran mahdollisesti tekemässä tiedotuslehdessä tai sähköpostitse.

  1. Varsinainen sukukokous

Sukuseuran varsinaisessa sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilikausittain tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuosikokousten väliseltä ajalta
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavaksi toimikaudeksi
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet seuraavalle toimikaudelle
  9. valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö seuraavaksi toimikaudeksi
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli sukuseuran jäsen haluaa saada jonkin asian sukukokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

  1. Sääntöjen muuttaminen ja sukuseuran purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamista tai seuran purkamista koskevan asian esillä olosta.

Sukuseuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään seuran varat sen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Sukuseuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Arkisto luovutetaan Kansallisarkistolle tai alueen maakunta-arkistolle taikka muutoin tukemaan suku- ja henkilöhistoriallista tutkimustyötä.